Toimiiko optimointini oikein?

Meille tulee usein tiedusteluja, toimiiko Enionin akkuoptimointi oikein. Useimmiten vastaus on “kyllä”, mutta joskus löydämme oikean konfiguraatiovirheen tai suoranaisen puutteen algoritmissamme. Tämän sivun tarkoitus on karsia tarpeettomat yhteydenotot - energiamarkkinat ovat monimutkaisia ymmärtää, ja joskus väärältä näyttävä toiminta on aivan järkevää.

Ostetun ja myydyn energian varttinetotus

Energiaa menee verkkoon päin, ja hetken päästä sitä ostetaan verkosta. Jos tämä tapahtuu varttitunnin sisällä (esim. 12:00 - 12:15), se on täysin harmitonta. Laki velvoittaa jokaisen siirtoyhtiön netottamaan ostettu ja myyty energia varttitunnin sisällä. Sähköverkko toimii siis täydellisenä, maksuttomana akkuna kullakin vartilla. Enionin ei ole tarkoitus reagoida aggressiivisin muutoksin pitääkseen energiamittari joka sekunti nollassa.

Mielikuvaa verkkoon myynnistä pahentaa, jos seuraatte mittaritehoa invertterin valmistajan sovelluksesta, koska nämä päivittyvät 3-5 min välein. 10 sekunnin myynti verkkoon voi näkyä ruudulla 3 minuutin ajan.

Tarkistattehan Enionin historia-sivulta 15 minuutin kulutusnäkymän. Verkkoon on myyty (kenties “huonommalla hinnalla”) vain, jos palkki on oleellisesti miinuksella.

Osto- ja myyntihinnan muodostus

Optimoinnin ytimessä on ymmärrys siitä, että sähkön myynnistä verkkoon saa huonomman hinnan kuin sen ostamisesta. Kun tunteja (tai vartteja) verrataan keskenään, on aivan keskeistä tietää oikeat hintaerot, ei “sinne päin”. Joskus energiaa kannattaa myydä verkkoon ja ostaa myöhemmin takaisin, siirtomaksuineenkin. Joskus taas esim. reservimarkkinan vaatimusten takia tehdyn ei-toivotun lataamisen/purkamisen haitta on oikeasti paljon vähäisempi kuin intuitio sanoo, kun laskee oikeilla kaavoilla.

Kuluttaja-asiakkaalla:

Ostohinta = ALVillinen spot-hinta + spot-marginaali + ALVillinen ja sähköverollinen siirtomaksu

Myyntihinta = ALViton spot-hinta

Yritysasiakkailla muuten sama, mutta jos voitte vähentää sähkölaskujenne ALVit verotuksessa, ostohinta on optimoinnin kannalta pienempi, jolloin voitte antaa sähkösopimustiedot Enionin asetuksiin arvonlisäverottomina.

Entä kiinteähintaiset sopimukset?

Tietääksemme mikään sähköyhtiö Suomessa ei tarjoa kuluttaja-asiakkaille kiinteähintaisia ylituotannon ostosopimuksia, joten emme tarjoa tällaista valintaa asetuksissa, koska väärinvalinnan riski olisi ilmeinen.

Kiinteähintaisissa sopimuksissa ostohinta on kiinteä, mutta myyntihinta ALViton spot-hinta.

Aurinkotuotantoa myydään verkkoon

Onko akku tulossa joka tapauksessa täyteen? Tämä selviää katsomalla historiaa illalla. Jos akku on tullut 100%:iin, myyntiin olisi mennyt joka tapauksessa. Ehkäpä aamupäivällä myyntihinta oli edes hieman parempi - tällöin Enion säästi vähän lisää, verrattuna siihen, että akku olisi täytetty niin pian kuin mahdollista, ja iltapäivällä myyty joka tapauksessa.

Yöllä ladattiin, ja päivällä omaa tuotantoa ei saada akkuun, kun se tulee täyteen liian aikaisin

  1. Tarkista, ladattiinko akku yöllä tosiaan niin täyteen, ettei sitä olisi aamulla käytetty itse. Useinhan yön edullista sähköä kannattaa kuitenkin ladata klo 7:n kulutuspiikkiin, ja akussa on jälleen tilaa kun aurinko alkaa paistaa.

  2. Tarkista, tuliko akku todella täyteen, ja myytiinkö sen täytyttyä verkkoon merkittävää määrää energiaa. Olisiko tämä voitu välttää sillä, että akku olisi ollut aamulla tyhjempi?

  3. Algoritmi tekee riskinhallintaa eikä voi aina osua täysin nappiin: asiakkaalle kuitenkin syntyy kustannus ennustevirheestä oli se kumpaan suuntaan tahansa. On hyödyllistä ladata yöllä vähäsen; joskus ennuste lataa hieman liikaa, joskus hieman liian vähän, mutta sinänsä yöllä lataaminen on järkevää. Esim. jos klo 7 sähkö maksaa 10snt/kWh ja yöllä 2snt/kWh, lataamalla 2kWh aamun omaan käyttöön säästettiin 16 senttiä. Jos oikea tarve olikin vain 1.5kWh, säästö putoaa 12 senttiin, ja akun täyttymisestä liian aikaisin syntyy ylimääräistä verkkoonsyöttöä 0.5kWh edestä. Jos korvaus iltapäivällä on nolla, häviää asiakas siirtomaksun ja 2 snt/kWh latauksen osuuden, eli 0.5kWh:lla yht. n. 5 senttiä, mutta kokonaisuus (12snt - 5snt) on silti plussalla yölatauksen ansiosta.

  4. Onko havainto ensimmäiseltä aurinkoiselta kevätpäivältä kun lumet ovat juuri pudonneet paneeleilta? Tätä Enion ei voi ennustaa. Auringon ylituotantoennuste perustuu viimeisen 10 vuorokauden suurimpaan havaittuun ylituotantoon. Talven (tai pitkän hyvin sateisen jakson jälkeen) algoritmilla kestää 1 päivä oppia, että sähköä tulee taas. Yksi päivä siis kuuluukin mennä huonommin. Tämä on kohtuullinen uhraus siitä, että algoritmi osaa koko talven (ja pitkät pilviset jaksot) hyödyntää halvan pörssisähkön (yö)latausta.

  5. Onko havainto ajalta ennen 13.3.2026? Tällöin päivitimme parempaan aurinkoisuusennusteen datalähteeseen, jolloin “ohuen yläpilven” päivinä käyneet ennustevirheet, joita ehti keväällä 2026 tapahtua 3-4 päivänä, lakkasivat.

Reservimarkkinan vaikutus

Enion osallistuu FCR-D-reservimarkkinaan, joka soveltuu parhaiten reservin ja oman käytön yhdistämiseen. 100% hyöty molemmista on kuitenkin mahdoton. Enion päättää tuntikohtaisesti osallistumisen tasosta kahdelle markkinalle (FCR-D ylös- ja alassäätö). Pienempi osallistuminen tarkoittaa suoraan enemmän tehoa käyttöön sillä tunnilla. Pienempi osallistuminen vapauttaa myös energiaa akun ääripäistä omaan käyttöön, mutta jos on tarkoitus palata reserviin, tämä energia täytyy joko pitää akussa valmiiksi, tai ladata/purkaa sinne takaisin, mistä saattaa syntyä kustannus asiakkaalle.

Listatkaamme, miten reservissäolo rajoittaa omaa käyttöä:

  1. FCR-D up, tehovaatimus: reserviteho vähentää akun purkutehoa kodin omiin kuormiin. Harvoin ongelma, akkutehot usein 10kW luokassa, ja kulutukset usein 2-5kW luokassa, joten jonkin verran “ilmaista rahaa” tarjolla.

  2. FCR-D up, energiavaatimus: akkua ei voi purkaa aivan tyhjäksi. Akussa on oltava tilaa purkaa myydyllä reserviteholla 20 minuutin ajan. Hyvä tilanne: Kalliin pörssisähkötunnin jälkeen välittömästi edullista sähköä: voimme poistua up-reservistä tunniksi, antaa akun mennä tyhjäksi, ja palata takaisin reserviin vain yhden välitunnin jälkeen - akkua voidaan ladata uudestaan “reservikuntoon” halvalla sähköllä, jolle taas on myöhemmin omaa käyttöä.

    Huonompi tilanne: Sähkön hinta on tasaista tai kallistuu - jos poistumme up-reservistä voidaksemme omakäyttää akun tyhjäksi asti, joudumme joko palaamaan reserviin lataamalla kallista sähköä, tai olemaan todella pitkään (esim. yön halpoihin tunteihin asti) pois reservistä. Kummallakin on hintansa. Reservikorvaukset eivät ole koko ajan surkeita. Vaikka hintataso olisi vain 3-4 €/MW per tunti, 10 tunnilta reservikorvaus 12kW kotiakulle olisi noin 35 senttiä. Jos sitä varten täytyy ladata 3kWh sähköä 5snt/kWh huonompaan hintaan kuin muuten ladattaisiin, menetys on 15 senttiä. Ollaan siis plussalla kuitenkin.

  3. FCR-D down, tehovaatimus: reserviteho vähentää akun lataustehoa.

    Yöllä harvoin ongelma - edullisen sähkön tunteja on useita. Jos 3 sentin sähkön sijasta lataamme 4 sentin sähköllä käyttääksemme itse 15 sentin arvolla, menetys on sangen pieni, jos sillä saadaan lähes täydet reservikorvaukset.

    Aurinkosähkön kanssa - rajoitamme reservitehoa, jotta akkua voidaan ladata omalla aurinkotuotannolla. Tämä ei aina tarkoita menetystä asiakkaalle, vaikka tuotantoa menisikin verkoon. Jos tuotantoa on niin paljon, että akku tulee täyteen joka tapauksessa, ei ole mitään hyötyä täyttää akkua aamupäivän aikana nopeasti. Myymällä osa lataustehosta reservimarkkinalle, akku tulee joka tapauksessa täyteen, ja päälle osittaiset reservikorvaukset.

    Kun pörssisähkö on päivällä halpaa, aurinkosähkön lataaminen akkuun on tärkeintä. Tällöin poistumme kokonaan FCR-D downista iltapäivällä ja palailemme sinne illemmalla - paitsi jos korvaus onkin hyvä. Jos siis näet tilanteen, että akku on aurinkoisen päivän iltapäivänä reservissä, se tarkoittaa että reservikorvaus tulee olemaan hyvä, ja kattamaan oman käytön menetyksen.

“Enionin osuus reservituloista syö kaiken hyödyn”

Meidän ottamamme kiinteä kk-vähennys reservituloista on kaksiteräinen miekka. Tietysti jos reservitulot todella jäävät alle minimin, silloin kaikki sellainen toiminta, joka kasvattaa reservituloa 50 sentillä mutta vähentää asiakkaan omaa säästöä edes 1 sentillä, on vahingollista.

Emme kuun alussa kuitenkaan voi ennustaa, jääkö reservikorvaus alle minimin. Ja kun minimi ylittyy, sitten asiakas saa kaiken hyödyn täysimääräisenä. Kunhan minimi ylittyy, kannattaa ottaa reservistä 50 senttiä, vaikka se heikentäisi omaa käyttöä 30 sentillä.

Tilanne, jossa asiakkaalle ei jää mitään korvauksia FCR-D:stä, mutta jää vain huonompaa omaa käyttöä, on joka tapauksessa poikkeava ja tilapäinen. Jos hintataso todella jää pysyvästi näin heikoksi, jatkamme algoritmin kehitystä siihen suuntaan, että tyydymme entistä vähäisempään reservituloon. Ja jos se reservitulo on vähemmän kuin reservin hallinnolliset velvoitteet, silloin tietysti poistumme koko reservimarkkinalta. Näin pitkälle tuskin tarvinnee mennä. FCR-D:ssä on aina ollut, ja on yhä, noin puolet “löysää rahaa”, jonka kustannus on lähinnä teknisten järjestelmien ylläpito.

Lisäksi, jos epäilette, että reserviosallistuminen oleellisesti heikentää oman käytön toimintaa, luettehan myös tämän sivun alun yleiset huomiot huolellisesti. Joissakin yhteydenotoissa on epäilty reserviosallistumisen estävän omaa käyttöä, vaikka selitys on löytynyt varttinetotuksen tai osto- ja myyntihintojen ymmärtämättömyydestä, tai huonosta aurinkoennusteesta lumien pudottua paneeleilta ensimmäisenä kevätpäivänä - järjestelmä olisi toiminut aivan samoin ilman reserviä.